Suomenkielinen koulutusjaosto
Föredragningslista 16.09.2025/Ärendenr. 9

Suomenkielinen koulutusjaosto 10.06.2025 § 54 

Valmistelu ja lisätiedot perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Jari Kettunen etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Porvoon kaupungin talousarvion 2026 suunnittelun teknisen aikataulun raami pohjautuu vuoden 2025 talouden suunnittelun ja seurannan aikatauluihin ja suunnittelu on edennyt vuoden 2025 vuosikellon pohjalta. Kesäkuun aikana uusi kaupunginhallitus päättää vuoden 2026 talousarvion raamista, johon perustuen toimialojen kustannuspaikkatason suunnittelutyö voi käynnistyä.

Elokuussa 2025 alkaen valmistelu jatkuu toimialoilla ja keskusteluita priorisoinneista käydään virkamiesjohdon ja päätöksentekijöiden kanssa. Toimialan talousarvioesitys on käsitelty oppimisen ja kasvun lautakunnassa 30.9.2025 mennessä. Loka-marraskuussa kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä kaupunginhallitukselle, joka puolestaan esittää valtuuston päätettäväksi lopullisesti vuoden 2026 talousarvion. Lopullisesti vuoden 2026 talousarvio hyväksytään viimeistään marras-joulukuun valtuustossa.

Kasvun ja oppimisen toimialalla perusopetukseen ja lukiokoulutukseen on kohdistunut tällä hallituskaudella merkittäviä uudistuksia ja lisävelvoitteita syyslukukaudesta 2025 alkaen. Näistä merkittävimmät ovat tuntijakouudistuksen mukanaan tuomat lisätunnit perusopetukseen. Toinen merkittävä uudistus on oppimisen tukeen liittyvän lainsäädännön uudistus, joka tuo lisävelvoitteita niin perusopetukseen kuin lukiokoulutukseen ryhmäkohtaisina ja oppilaskohtaisina tukitoimina sekä toimintakulttuurin muutoksina. Nämä muutokset on huomioitava myös talousarvion valmisteluissa lähivuosina.

Yhteiskunnalliset muutostrendit ja niihin vastaaminen suomenkielisissä koulutuspalveluissa tulee huomioida talousarvion laadinnassa edellä kuvattujen lakivelvoitteiden lisäksi. Tällä hetkellä merkittäviä suunnitteluun vaikuttavia taustatekijöitä ovat mm. seuraavat:

• Hyvinvointi ja sen vahvistaminen
• Oppimistulokset ja perustaitojen ja tietojen vahvistaminen
• Lasten määrä ja sen vaikutukset palveluiden järjestämiseen
• Digitalisaation hyödyntäminen ja siihen liittyvät järjestelmämuutokset
• Oppimisympäristön turvallisuus ja toiminnallisuus

Talousarvion valmisteluprosessissa hyödynnetään edellisten vuosien tilinpäätöstä ja kuluvan vuoden talousarviota sekä siihen liittyviä osavuosikatsauksia. Talousvaikutuksia ja määrärahatarpeita sekä mahdollisia muutoksia niihin edellä kuvattujen valtakunnallisten lisävelvoitteiden ja muutostrendien viitekehyksen lisäksi pohditaan talousarvion valmistelussa neljästä näkökulmasta:

• Asiakkuudet (oppilasmäärän muutos ja muut palveluun liittyvät muutokset),
• Toiminnot, palvelut ja prosessit (lainsäädäntö, mahdolliset muut uudistukset ja velvoitteet sekä muutokset toimintakulttuurissa)
• Henkilöstö (osaamisen ja saatavuuden varmistaminen sekä hyvinvoinnista huolehtiminen)
• Talous (mahdolliset muutokset rahoituksessa, muutostrendit ja valtion päätösten vaikutukset)​

Suomenkielisten koulutuspalveluiden opetustunti- ja koulunkäyntiohjaajaresurssi lukuvuodelle 2025–2026 on päätetty koulutusjaostossa helmikuussa 2025. Päätöksessään koulutusjaosto on huomioinut ennakoidun henkilöstötarpeen opetuksen toteuttamiseksi lukuvuonna 2025–2026. Päätös vaikuttaa henkilöstökulujen osalta, jotka ovat suomenkielisten koulutuspalveluiden suurimmat kustannukset, myös vuoden 2026 talousarvioon.

Perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja

Suomenkielinen koulutusjaosto merkitsee tiedoksi tilannekatsauksen talousarvion 2026 valmistelutilanteesta ja evästää koulutusjohtajaa jatkovalmistelun priorisointeihin.

Päätös
Suomenkielinen koulutusjaosto merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen talousarvion 2026 valmistelutilanteesta ja evästi koulutusjohtajaa jatkovalmistelun priorisointeihin.

Suomenkielinen koulutusjaosto 19.08.2025 § 65 

Valmistelu ja lisätiedot perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Jari Kettunen etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Kaupunginhallitus on kokouksessaan 23.6.2025 hyväksynyt talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen laatimisohjeen 2026–2028 ja talousarviokehyksen vuodeksi 2026.

Kasvun ja oppimisen toimialan vuoden 2026 talousarviokehyksen mukaiset toimintatuotot ovat 4 301 285 euroa mikä on 11,8 % vähemmän kuin vuoden 2025 talousarviossa. Kasvun ja oppimisen toimialan toimintakulut ovat kehyksen mukaan 130 929 864 euroa mikä on 0,7 % enemmän kuin vuoden 2025 talousarviossa. Toimintakate on näin ollen 126 628 580 euroa (1,2 % suurempi kuin vuonna 2025).

Suomenkielisen perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluiden talousarviovalmistelu on edennyt yllä kuvattujen ohjeistusten ja periaatteiden mukaisesti. Toimintatuotoissa on laskua verrattuna edelliseen vuosiin. Tuottojen vähenemä johtuu lähes yksinomaan laskevista hankkeiden ja valtion erityisavustuksien määristä. Kotikuntakorvaukset ja monikulttuuristen lasten tukiopetukseen liittyvät tuotot ennakoidaan pysyvän edellisten vuosien tasolla. Hankerahojen lasku vaikuttaa myös omavastuuosuuksiin sekä hankkeissa työskentelevän henkilöstön määrään.

Toimintakuluja kasvattavat suurimmilta osin henkilöstökulujen kasvu yleiskorotusten ja järjestelyvaraerien myötä. Kasvupainetta tuottaa myös 1.8.2025 voimaan tulleet lakimuutokset perusopetuksen tuntimäärän kasvamisesta, yläkoulujen oppilasmäärän kasvu, oppimisen tuen uudistus sekä lukion opiskelijamäärän kasvu. Oppimisen tuen lainsäädännön uudistuksen todelliset kustannusvaikutukset voidaan tarkasti arvioida vasta niiden voimaan astumisen ja ensimmäisen vuoden toteuttamisen jälkeen. Uuden lainsäädännön mukanaan tuomat velvoitteet oppimisen tukeen kouluissa ja esiopetuksessa eivät olleet täysimääräisesti vielä huomioitu raamissa ja saattavat aiheuttaa siksi haasteita vuoden 2025 talousarvion toteutumiseen ja myös vuoden 2026 talousarvio määrärahojen riittävyyteen.

Suomenkielisten perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluiden talousarvion laadinnassa on huomioitu talouden ja tuottavuuden ohjelmaan kirjatut talouden tasapainottamiseen liittyvät tavoitteet sekä kaupunginhallituksen raamiin liittyvät ohjeistukset.

Palveluverkkoratkaisun joulukuussa 2024 tehtyjen päätösten myötä ohjelman tavoitteiden toteuttaminen täysimääräisesti vuonna 2026 on haasteellista. Palveluverkkoon ei päätetty tehdä muutoksia, jolloin kiinteistöihin liittyvät kustannukset eivät merkittävästi muutu. Uudet palvelualueet otetaan käyttöön, jolloin voidaan reagoida oppilasmäärän kehittymiseen tasaamalla luokkien kokoja ensimmäisestä luokasta alkaen. Tällä hetkellä perusopetuksen ennustettu oppilasmäärän lasku syntyvyyden alenemisen takia on hieman aikaisemmin ennakoitua hitaampaa, jolloin ryhmien yhdistämisillä tavoitellut säästöt lykkääntyvät.

Henkilöstökulut kasvavat suunniteltua enemmän, kun valtio on asettanut lisävelvoitteita opetustuntien määrään ja oppimisen tuen uudistukseen toteuttamiseen liittyen. Suomenkielisten perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluiden talousarviovalmistelussa vuodelle 2026 on ollut tavoitteena toteuttaa toiminnallisesti laadukkaasti oppimisen tuen uudistus sekä monikulttuurisen opetuksen lisääntyneet haasteet.

Toiminnallisesti merkittävin muutos alkavan lukuvuoden alusta oppimisen tuen uudistuksen ja opetukseen lisätyn tuntimäärän ohella on koulujen siirtyminen käyttämään Google -oppimisympäristöä ja laitteistoja. Myös opettajien osalta Chrome-laitteiden käyttöä pilotoidaan ja siirtymä tapahtuu pilotoinnin tulosten perusteella. Oppimisympäristön ja laitteiden vuoksi toimiala tarvitsee jatkossakin henkilöstöresurssia ohjelmistokehittämiseen ja laitehallintaan sekä oppilaiden opetuksen pedagogiseen kehittämiseen, vaikka laitteistojen käyttöön ja ylläpitoon liittyvien kustannusten ennakoidaan laskevan. Turvallisuus- ja valmiussuunnittelua vahvistetaan yksiköissä edelleen vuonna 2026.

Talousarviovalmistelun yhteydessä on yhdenmukaistettu oppilas ja opettajakohtaisia yksikköhintoja liittyen erilaisiin kirjallisuus- ja materiaalihankintoihin sekä koulutuksiin liittyviin määrärahavarauksiin. Näissä määräraha arvioissa on hyödynnetty aikaisempien vuosien toteutumia.

Porvoon kaupungissa on käynnistymässä koko organisaatioon liittyvä hallintoon ja johtamisjärjestelyihin liittyvä selvitys. Suomenkielisten perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluissa yksi aluerehtori on irtisanoutunut 1.1.2026 alkaen ja lukuvuoden 2025–2026 loppuun asti hänen tehtävänsä ovat uudelleen järjestelty väliaikaisesti. Lisäksi yksi palvelualueen suunnittelijan vakanssi on lakkautettu. Lukuvuoden 2026–2027 alusta on tavoitteena se, että palvelualueen johtamisratkaisuissa on huomioitu johtamisselvityksen tulokset. Talousarviovalmistelussa on siirretty myös resursseja hallinnosta koulujen opetukseen, kun oppimisen tuen valtakunnallinen lainsäädännön uudistus on edennyt suunnittelusta toteutukseen. 

Lautakuntien ja liikelaitosten talousarvio- ja suunnitelmaehdotusten määräaika on 30.9.2025. Kasvun ja oppimisen lautakunta antaa esityksensä kasvun ja oppimisen talousarvioehdotuksesta kokouksessaan 24.9.2025. Kaupunginhallituksen talousarviokäsittely on loka- marraskuussa ja kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion marraskuussa 2025.

Perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja

Suomenkielinen koulutusjaosto merkitsee tiedoksi tilannekatsauksen suomenkielisten perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluiden talousarvion 2026 valmisteluun ja evästää jatkovalmistelun priorisointeihin.

Päätös
Suomenkielinen koulutusjaosto merkitsi tiedoksi tilannekatsauksen suomenkielisten perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluiden talousarvion 2026 valmisteluun ja evästi jatkovalmistelun priorisointeihin.

Suomenkielinen koulutusjaosto 16.09.2025     

1525/02.02.00/2025  

Valmistelu ja lisätiedot perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja Jari Kettunen etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Suomenkielisten perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluiden talousarviovalmistelua on jatkettu. Talousarvion talousvaikutuksia ja määrärahatarpeita sekä mahdollisia muutoksia niihin edellä kuvattujen valtakunnallisten lisävelvoitteiden ja muutostrendien viitekehyksen lisäksi on tarkennettu ja toiminnalliset priorisoinnit kirjattu neljän näkökulman kautta.

Asiakkuudet

Suomenkieliset perusopetus- ja lukiokoulutuspalvelut ohjaavat esiopetuksen järjestämistä, järjestävät perus-, erityis- ja maahanmuuttajaopetuspalvelut, lukiokoulutuspalvelut sekä koordinoivat aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä tuottavat Tulliportin aamu- ja iltapäivätoiminnan vaativan tuen erityislapsille. Tulliportin toiminnan rahoituksesta vastaa hyvinvointialue. 

Palveluiden piirissä on yhteensä noin 450 esiopetuksen oppilasta, noin 3900 perusopetuksen oppilasta, reilut 700 lukiokoulutuksen opiskelijaa sekä alueen toisen asteen opiskelijat. Lisäksi koulutuspalvelut koordinoivat 17 iltapäiväkerhoa, joiden järjestäjinä toimii 6 eri palvelun tuottajaa ja joissa on yhteensä noin 570 lasta. Oppilasmäärä kääntyy vuonna 2026 lievään laskuun koulutulokkaiden osalta verrattuna perusopetuksen päättävään ikäluokkaan. Samalla kuitenkin yläluokkien oppilasmäärä kasvaa hiukan. Oppilasmäärän kehitys pitää kuitenkin opetusryhmien määrän samalla tasolla kuin vuonna 2025. APIP-toiminnan tarpeen ennakoidaan hiukan kasvavan ja siihen on varauduttu avustusmäärärahan pienellä kasvattamisella.  

Toimintaympäristön muutostrendit kuten lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien haasteiden lisääntyminen, polarisaation kiihtyminen, oppimisen haasteiden lisääntyminen, yhteisöllisyyden puute ja monikulttuurisuuden lisääntyminen on muuttanut palvelutarpeita merkittävästi. Myös laajennettu oppivelvollisuus näkyy lukiossa tarpeena järjestää sekä tukiopetusta että erityistä tukea. Edellä kuvattuihin haasteisiin on pyritty vastaamaan vuoden 2026 talousarviossa siten, että tukitoimet olisivat monipuolisia ja riittävällä tasolla ja oppimisen tuen uudistukseen olisi varauduttu riittävin resurssein. 

Toiminnot, palvelut ja prosessit 

Suomenkielisten perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluiden toimintaa ohjaa lakien ja asetuksien lisäksi valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteiden pohjalta tehdyt kaupungin opetussuunnitelmat sekä kaupungin strategian linjaukset. Toiminnan suuntaajana on lisäksi yhdessä laadittu perusopetuksen ja lukiokoulutuksen visio.

Perusopetuksen vision mukaan koulujen toiminnassa panostetaan hyvinvointiin, osallistumiseen, kasvuun ja perustietoihin- ja taitoihin. Lukuvuoden 2025–2026 pedagogisena painopisteenä on perustaitoihin eli lukemiseen, kirjoittamiseen ja laskemiseen keskittyminen. Hyvinvointiin liittyvänä painopisteenä on yhdessä tekemisen vahvistaminen kaikilla tasoilla. 

Lukiokoulutuksessa painopisteenä on opetuksen toteuttaminen hyväksytyn lukiokoulutuksen vision mukaan, jossa panostetaan arvostavaan toimintakulttuuriin, taitavaan oppimiseen, oppimiseen yhteisönä sekä elinikäiseen sivistykseen. Lisäksi lukiokoulutuksessa jatketaan syksystä 2025 käynnistyneen LUMA-linjan kehittämistä.

Tavoitteena on luoda edellytykset opetuksen toteuttamiseen laadukkaasti oppimisympäristössä, joka on turvallinen ja terveellinen niin oppilaille kuin henkilöstölle.  Koulujen toimintakulttuuria kehitetään siten, että vahvistamme yhteisöllisyyttä, henkilöstön sekä oppilaiden ja opiskelijoiden osallisuutta hyvinvoinnin, viihtyvyyden ja oppimisen edistämiseksi. 

Opetuksessa panostetaan perustaitoihin ja niiden vahvistamiseen erityisesti alkuopetuksessa riittävän lukutaidon saavuttamiseksi. Tavoitteeksi asetetaan, että aloittavissa alakouluryhmissä on maksimissaan 21 oppilasta (perustelluista syistä on mahdollisuus +10 % joustoon). Lisäksi satsataan digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämiseen opetuksessa sekä digitaitojen systemaattiseen opetukseen digipolun mukaisesti. Monikulttuurisuuden huomioimiseen ja kielitietoiseen opetukseen panostetaan ja oppimisen tukea tehostetaan pyrkien konsultoivaan työotteeseen. 

Koulujen turvallisuutta ja siihen liittyviä prosesseja kehitetään myös jatkossa yhdenmukaisilla käytänteillä ja riittävällä harjoittelulla. 

Tietoon ja tutkimukseen perustuvaa johtamista kehitetään edelleen hyödyntäen oppilasrekisterin tietoja sekä laatujärjestelmän tuottamaa tietoa. Strategista johtamista vakiinnutetaan sekä samalla myös koulutason pedagogiselle johtamiselle vapautetaan lisää aikaa. Tavoitteena on yhdenmukaistaa koulujen toimintamalleja sekä lisätä opetuksen tasalaatuisuutta sekä työhyvinvointia. 

Rehtorit ja muu koulujen johto jatkavat kouluttautumista ja osallistuvat johtamisen valmennukseen. Valmennuksen tavoitteena on verkostoitua, jakaa hyviä käytäntöjä, jakaa osaamista ja kehittää koulun toimintakulttuuria, jaettua johtajuutta sekä yhtenäistää porvoolaisten koulujen toimintakulttuuria ja lisätä opetushenkilöstön osaamista.

Talousarviovuoden aikana osallistutaan koko kaupunkiorganisaation johtamista koskevaan selvitykseen ja valmistellaan mahdolliselle omalle palvelualueelle selvitykseen perustuvat muutokset panostaen edelleen pedagogiseen ja osallistavaan johtajuuteen.  

Sairaalakouluopetusta selvitetään IU kuntien välisenä yhteistyönä kevään 2026 aikana. Tarkoituksena on hahmottaa yhdessä alueen kuntien velvoitteena oleva tarpeiden mukainen polikliininen opetus, sen mahdollinen toimintamalli, vastuut ja velvoitteet sekä rahoitus. Samalla selvitetään hyvinvointialueen ja HUS:in vastuu kunnissa järjestettävästä polikliinisestä opetuksesta.   Mallin toimeenpanosta päätetään erikseen.

Hinthaaran sivistyskeskuksen remontti etenee ja Nykyisen Peipon koulun korvaavan uuden koulun suunnittelutyötä jatketaan ja rakentaminen aloitetaan hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti. Peipon koulussa käynnistyy syksyllä 2026 kaksikielisen suomi - englanti opetuksen linja vuonna 2023 tehtyihin selvitykseen perustuen.

Linnajoen koulun ja Keskuskoulun yhdistämisprosessi saadaan valmiiksi ja valmiudet käynnistää yhtenäiskoulu valtuuston päätöksen mukaisesti luodaan vuoden 2026 aikana. Lisäksi vuoden 2026 aikana selvitetään Albert Edelfeltin koulun vaativan tuen erityisluokkien ja siihen liittyvän APIP-toiminnan siirtämistä uusiin ja tarkoituksenmukaisiin tiloihin.

Henkilöstö 

Laadukkaaseen johtamiseen panostamisen tavoitteena on lisätä henkilöstön työhyvinvointia ja mahdollistaa henkilöstön keskittyminen omiin ydintehtäviinsä. Pedagogiseen johtamiseen ja opetushenkilöstön sekä ohjaajien työn tukemiseen vaikutetaan toimintakulttuurin kautta osallistavuuden lisäämisellä kaikilla tasoilla.  Avoin vuorovaikutus ja mahdollisuudet kehittyä työssään eri rooleissa luo jokaiselle kehittymisen mahdollisuuksia omassa työssään ja samalla työhyvinvointia. 

Henkilöstön työnkuvia tarkistetaan palvelemaan kokonaisuuden kehittämistä jatkuvasti. Johtamisen rakenteita on uudistettu ja vuorovaikutusta on lisätty ja johtamisen sekä opettamisen resursseja koulujen välillä on yhtenäistetty. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä jokaisen ydintehtävästä, jotta saavutetaan yhteinen Porvoon suomenkielisten perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluiden toimintakulttuuri, jossa lapsi ja nuori sekä henkilöstö voi hyvin ja oppimisen edellytykset olisivat huippuluokkaa. Henkilöstön työhyvinvointia seurataan ja kehitetään työyhteisökyselyjen tulosten mukaan suunnitelmallisesti. Lisäksi yhteisöllisyyttä ja jaetun johtamisen periaatteita edistetään edelleen. 

Koulunuorisotyön toimintamallia kehitetään vuoden 2026 aikana ja arvioidaan myös siihen liittyvien hankkeiden vaikuttavuutta yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa. Yhteistyön tehostamisella pyritään vastaamaan ja vaikuttamaan lisääntyneeseen levottomuuteen, pahoinvointiin sekä kiusaamiseen.

Henkilöstön saavutettavuuden takaamiseksi vakinaistetaan määräaikaista opetushenkilöstöä, joka takaa tulevaisuudessa pätevän henkilöstön riittävyyttä palvelualueella. Monikulttuurisuuden sekä oppimisen tuen haasteisiin vastataan uudistuneilla priorisoinneilla satsaamalla suomi toisena kielenä opetukseen, kielitietoiseen opetukseen ja konsultoivaan oppimisen tukeen normaalin tuen ohella. Lisäksi oppilashallinnon prosesseja uudistetaan ja henkilöstön työnkuvia muokataan digiosaamisen ja tiedolla johtamisen prosessien varmistamiseksi.  

Henkilöstökoulutukseen ja itsensä kehittämiseen panostetaan myös yhteisillä vuorovaikutuksellisilla tilaisuuksilla ja yksilötason koulutuksilla. Koulutuksissa painotetaan yhteisiä painopistealueita, joihin luodaan myös jatkossa yhteisiä työpajoja riittävän vuorovaikutuksen ja uudistumisen mahdollistamaseksi. 

Talous

Suomenkielisten perusopetus- ja lukiokoulutuspalveluiden suurimmat kustannukset koostuvat henkilöstömenoista sekä sisäisistä eristä liittyen koulukiinteistöjen sisäisiin vuokriin ja oppilaiden ruokailukustannuksiin. Tällä hetkellä on erittäin vaikeaa ennakoida maailman kriisien vaikutuksia kustannuksien kehittymiseen tai palvelutarjonnan lisääntymiseen mahdollisten pakolaisten osalta. Oppilasmäärä kääntyy lievään laskuun alakouluissa vuonna 2026. Se ei kuitenkaan vaikuta ryhmien määrää alentavasti vielä lähivuosina. 

Digitalisaation hyödyntäminen opetuksessa, nykyisten luokkatilojen vanhentuneiden laitteistojen uudistaminen nostaa leasing kustannuksia käyttötalouteen, vaikka strategisesti kehitämme laitteistojen tehokasta käyttöä opetuksen apuna jatkuvasti.  Siirtyminen google ympäristöön opetuksessa on toisaalta huomioitu kustannussäästöinä vuodesta 2026 alkaen.

Suomenkielisen perusopetuksen- ja lukiokoulutuksen palveluverkon kehittämisen periaatteet ja siirtyminen palvelualueisiin vuoden 2027 aikana voi tasata oppilasmääriä eri yksiköiden välillä ja vastaa oppilas- ja opiskelijamäärien haasteisiin palveluverkon ja sen tarkoituksenmukaisuuden näkökulmasta. Syntyvyyden alentuminen ja ikäluokkien pienentyminen asettaa haasteet palveluverkon kehittämiselle ja uudistamiselle sekä oppilaaksiottoalueiden kehittämiselle yhtenäisen oppimisen polun näkökulmasta myös jatkossa ja tätä työtä on jatkettava myös tulevaisuudessa.

Vuoden 2026 talousarvioon liittyy epävarmuuksia Porvoon kaupungin joukkoliikenteen kokonaisuuden uudistamisen näkökulmasta ja aikataulusta riippuen. Se lisää haastetta oppilaiden kuljetuskustannusten arviointiin, vaikka yhteistyötä eri toimialojen kesken liikennesuunnittelussa on tehty ja tullaan tekemään jatkossakin tiiviisti.

Lisäksi haasteena on toimintatuottojen arviointi, sillä uuden hallitusohjelman hankkeisiin suunnatut määrärahat ennakoidaan pienenevän ja suorat hankerahoitukset sisällytetään osittain perusvaltionosuuksiin. Hankerahoituksen tuotot ovat laskeneet kahden viimeisen vuoden aikana merkittävästi.

Merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät hallitusohjelman päätöksiin liittyen oppimisen tuen uudistamiseen ja perusopetuksen lisätuntimäärään. Oppimisen tuen uudistuksen kokonaisvaikutuksien arviointi on haasteellista, koska se astui voimaan vasta 1.8.2025 ja uudistuksen taloudellisia vaikutuksia on mahdoton vielä arvioida tarkasti vuoden 2026 talousarvioon.

Perusopetus- ja lukiokoulutusjohtaja

Suomenkielinen koulutusjaosto hyväksyy yllä kuvatut painotukset ja priorisoinnit vuoden 2026 talousarvioon ja tiedostaa myös oppimisen tuen uudistuksen talousvaikutuksien arviointiin liittyvät haasteet ja riskit vuoden 2026 henkilöstökulujen arvioinnissa sekä koulukuljetusten kokonaisuuteen liittyen.

Tämä pykälä tarkistetaan heti ja lähetetään edelleen kasvun ja oppimisen lautakunnan talousarviokäsittelyyn mukaan.