Ympäristöterveysjaosto
Protokoll 25.05.2023/Paragraf 40

Ympäristöterveysjaosto 25.05.2023 § 40  

1360/11.05.01.02/2023  

Valmistelu- ja lisätiedot

IV kaupungineläinlääkäri-hygieenikko Cecilia Blomgren

etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Ruokahävikki eli ylijäämäruoka on alun perin syömäkelpoista jätteeksi päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin. Koko ruokaketjun hävikin arvioidaan olevan noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain, josta kotitalouksien osuus on?suurin. Merkittävän taloudellisen ja yhteiskunnallisen vaikutuksensa lisäksi ruokajäte kuormittaa rajallisia luonnonvaroja ja ympäristöä. Samaan aikaan ruoka-avun tarpeessa on Suomessa arviolta 200 000 ihmistä vuositasolla.

Syötäväksi kelpaavan hävikkiruuan jakelulle on tunnistettu olevan tarvetta, mutta lainsäädännölliset esteet ovat- aikaisemmin  haitanneet toimintaa. Sen johdosta Euroopan Unioni on laatinut ohjeet, joiden tarkoituksena on selventää EU-lainsäädännön säännöksiä ja auttaa poistamaan ruoan uudelleenjakelun esteitä EU:n nykyisessä sääntelykehyksessä. Myös ruokavirasto on laatinut ohjeita toimijoille sekä valvojille ja päivitetyn oppaan odotetaan valmistuvat kesän aikana.

Euroopan unionin ohjeet elintarvikkeiden lahjoittamisesta (EU komission tiedonanto 2017/C 361/01) tulee ottaa huomioon valvottaessa elintarvikealan ruoka-aputoimijoita. Ohjeiden soveltamisala kattaa elintarvikkeiden hyödyntämis- ja uudelleenjakelutoimet, kun elintarvikkeiden haltija antaa elintarvikkeet ruoka-apukäyttöön ilmaiseksi. Elintarvikkeiden uudelleenjakelu on prosessi, jossa ylijäämäruoka, joka päätyisi muutoin jätteeksi, hyödynnetään, kerätään ja jaetaan (etenkin vähäosaisille) ihmisille.

Ylijäämäruokaa saa jakaa uudelleen elintarvikeketjun kaikissa vaiheissa, jos se ei ole kuluttajan terveydelle vaarallista ja soveltuu muutoin ihmisravinnoksi. Elintarviketoimijat voivat jakaa ylijäämäruoan itse suoraan kuluttajille tai luovuttaa sen uudelleenjakeluorganisaatioille, jotka jakavat sen edelleen kuluttajille.

Luovutettavat elintarvikkeet voivat olla pakattuja tai pakkaamattomia. Tarjoiltavat ruuat tulee tarjota ottaen huomioon lämpötilavaatimukset: kuumana tarjolla olevan ruoan tulee olla tarjolla pidon ajan vähintään 60 Co taikka ruokaa pidetään tarjolla enintään neljä tuntia. Vastaavasti kylmänä tarjolla pidettävien, kuten salaattien, tulee säilyä joko 6 Co:ssa tai jos tarjolla pitoaika on enintään neljä tuntia, saa lämpötila nousta 12 6 Co:een. Kuluttaja on aina saatava tiedot elintarvikkeen nimestä ja allergiaa ja intoleransseja aiheutuvista aineista, sekä mahdolliset käyttö- ja säilytysohjeet.

Elintarvikkeita ruoka-apuna jakavan hyväntekeväisyysjärjestön tulee tehdä ilmoitus toiminnastaan ja käyttämistään tiloista oman kuntansa elintarvikevalvontaviranomaiselle neljä viikkoa ennen toimintansa aloittamista. Pelkästään ruoka-aputoimintaan käytettävää elintarvikehuoneistoa ei valvota säännöllisin tarkastuksin. Toimintaa valvotaan kuitenkin toiminnan aloittamisen yhteydessä sekä tarvittaessa asiakasvalitusten perusteella, epäiltäessä toiminnasta aiheutuvan riskiä elintarviketurvallisuudelle tai epäiltäessä lainsäädännön vastaista toimintaa. Porvoon ympäristöterveydenhuollon valvonta alueella toimii xx kpl rekisteröityttä ruoka-apu toimijaa.

Lisää tietoa aiheestä löytyy Ruokaviraston sivulta ja luonnonvarakeskuksen ohjeesta:

Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvarakeskus.

Ruoka-apu ja hävikkiruoka - Ruokavirasto

eun-ruoka_apuohjeet-fi.pdf (ruokavirasto.fi)

Ympäristöterveydenhuollon päällikkö