Kaupunginhallitus
Föredragningslista 09.03.2026/Ärendenr. 6

Lupa- ja valvontalautakunta 24.02.2026 § 20 

Valmistelu ja lisätiedot:

yhdyskuntasuunnittelupäällikkö Enni Flykt enni.flykt@porvoo.fi

maankäyttöasiantuntija Mika Lehtonen mika.lehtonen@porvoo.fi

suunnittelupäällikkö Elina Leppänen elina.leppanen@porvoo.fi

ympäristönsuojelupäällikkö Jesse Mether jesse.mether@porvoo.fi

kaavoittaja Anne Rihtniemi-Rauh anne.rihtniemi-rauh@porvoo.fi

ympäristönsuojelutarkastaja Sanna Tarmi sanna.tarmi2@porvoo.fi

Kaupunginvaltuutettu Outi Lankia on tehnyt valtuustoaloitteen, jossa hän esittää kosteikon tai vastaavan suunnittelemista ja rakentamista Veckjärveen kohdistuvan hulevesikuormituksen vähentämiseksi. Lisäksi hän ehdottaa, että kosteikkojen ja muiden hulevesien hallintaratkaisujen suunnittelu ja toteutus tulee ottaa osaksi kaupungin maankäytön suunnittelua.

Lankia perustelee aloitettaan sillä, että Porvoon kaupunki ei nykytilanteessa ehkäise hulevesihaittoja riittävän hyvin, jolloin haitallisia aineita, kiintoainesta ja ravinteita sisältävät hulevedet päätyvät vesistöihin. Hulevesien sisältämät aineet voivat olla myrkyllisiä vesieliöstölle ja ne rehevöittävät ja samentavat vesistöjä sekä aiheuttavat pohjien liettymistä.

Kaupungin keräämiä hulevesimaksuja tulee käyttää vesistöihin kohdistuvan kuormituksen vähentämiseen. Lankia toteaa, että Porvoossa ei ole toteutettu hulevesien hallintaan tarvittavia rakenteita toisin kuin useissa muissa kaupungeissa.

Lankia tuo esille, että Veckjärvi on Porvoon suurin järvi ja se on myös merkittävässä virkistyskäytössä. Sen tila on heikentynyt selkeämmin vuodesta 2013 alkaen, mikä on näkynyt mm. leväkukintoina ja kalaston muutoksina. Veckjärven rehevöitymiskehityksen katkaisemiseksi tulee ulkoista ravinnekuormitusta vähentää erilaisin toimenpitein. Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys ry on laatinut vuonna 2022 Veckjärven perustilan selvityksen ja toimenpideohjelman vuosille 2023–2027 Veckjärven tilan parantamiseksi.

Lankia esittää, että alueelle tehtävien asemakaavojen sisältämien kaavamääräysten ohella kaupungin tulee tehdä toimenpiteitä, joilla Veckjärven tilaa heikentävää kuormitusta vähennetään.

Vastaus aloitteeseen

Yleistä Veckjärven tilanteesta

Veckjärven ekologinen tila on määritelty hyväksi. Järveen kohdistuva ulkoinen fosforikuormitus on laskennallisesti arviolta 560 kg/vuosi. Suurin yksittäinen kuormittaja on peltoviljely, jonka osuus on 37 % (206 kg/vuosi). Luonnontilaisten alueiden huuhtoumana kertyvän fosforin osuus on 30 % (167 kg/vuosi) ja hulevesikuormituksen osuus 17 % (95 kg/vuosi). Järveen kohdistuu myös sisäistä fosforikuormitusta. Alusveden ajoittaisesta happikadosta aiheutuva sisäinen fosforikuormitus on arviolta 120 kg/vuosi. Typen kuormitus on noin 8900 kg/vuosi, josta suurin osuus eli 25 % on peräisin peltoviljelystä. Peltojen käyttötavalla on kuitenkin huomattava merkitys siihen, mikä on lopulta todellinen kuormitus verrattuna laskennalliseen arvioon.

Veckjärven länsipuolisten alueiden hulevedet kulkeutuvat Veckjärveen pääosin luonnontilaisten Lillträsketin ja Olofsbergin alueiden läpi. Nämä alueet toimivat hulevesien luontaisina kosteikkosuodattimina. Näin ollen myös rakennetulta kaupunkialueelta Veckjärveen valuva hulevesi virtaa pääosin juuri näiden luontaisten kosteikkosuodattimien läpi. Tämän takia ei ole tarpeen rakentaa uusia kosteikkorakenteita.

Veckjärven valuma-alueen metsistä on suojeltu isoja alueita etenkin järven pohjois- ja itäosissa. Kaupungin omistamat metsät alueella on kaavoitettu pääosin virkistyskäyttöön eikä niihin kohdisteta sellaisia metsänhoitotoimenpiteitä, kuten ojitusta tai avohakkuita, joista voisi aiheutua lisäkuormitusta järveen. Esimerkiksi Tervajärven länsipuolisten metsien hakkuut aiheuttaisivat vesistökuormitusta sekä Tervajärveen että Veckjärveen, koska Tervajärven vedet laskevat Veckjärveen. Kaupungin omistamien peltoalueiden osalta peltojen käyttötavat on mahdollista määritellä vuokrasopimuksissa.

Kaupungin nykyiset toimenpiteet hulevesien hallintaan

Alueiden käyttölain (132/1999) 103 i §:n mukaan kunta vastaa hulevesien hallinnan järjestämisestä asemakaava-alueella. Lisäksi 103 §:ssä todetaan, että kunta voi ottaa järjestettäväkseen hulevesien hallinnan muillakin alueilla. Kaavoituksen ja rakennusvalvonnan avulla kaupunki voi vaikuttaa hulevesien hallintaan myös yksityismailla.

Porvoon kaupunki huomioi jo nykyisellään hulevesien hallinnan maankäytön suunnittelussa. Yleiskaavoituksessa huomioidaan alueet, jotka on tunnistettu luontaisiksi hulevesisuodattimiksi. Asemakaavoituksessa ja uusien alueiden rakentamisessa on lähtökohtana alkuperäisen vesitasapainon säilyttäminen niin, että rakentaminen ei lisää hulevesien määrää. Kaavoituksessa varataan tilaa hulevesien hallintaan kuten viivyttämiselle ja suodatukselle. Rakenteiden toteutusta ohjataan kaavamääräyksin sekä rakentamisen valvonnalla määräysten toteuttamiseksi.

Veckjärven valuma-alueella viimeisin hyväksytty kaava on Vanha Veckjärventien alueelta (3.9.2025 AK 453). Kyseisen kaavan määräyksissä tonteilla edellytetään hulevesisuunnitelman laatimista sekä hulevesien riittävää imeytystä ja viivytystä. Lisäksi alueelle tullaan rakentamaan vesi- ja viemäriverkosto. Viemäriverkosto varmistaa, että Veckjärveen ei enää pääse tämän alueen vanhasta asutuksesta aiheutuvaa kuormitusta. Valmistella olevan Omenatarha II (AK 571) asemakaavan alueelle tullaan kaavamääräyksin edellyttämään tonteilla hulevesien imeytystä ja viivytystä. Suurimpaan osaan asemakaavoja tullaan jatkossakin sisällyttämään määräyksiä hulevesien hallinnasta. Porvoon kaupunki toteuttaa kaupunki-infran rakentamisella hulevesien laadullista parantamista varsinkin sellaisilla aluilla, joista hulevesi virtaa herkkään vesistöön.  Esimerkiksi Kevätlaaksossa on virkistysalueilla huleveden laadun parantamiseen tarkoitettuja rakenteita, kuten suodatus- tai viivytysaltaita. Humlebergin siirtolapuutarha-alueella on asemaakaavan mukaisesti rakennettu hulevesiallas sekä määräyksiä hulevesien käsittelyyn tonteilla.

Rakennushankkeiden hulevesisuunnittelu ja maarakentamisen aikainen hulevesien hallinta on välillä puutteellista. Tällöin kaupunki joutuu valvonnallaan ja ohjauksellaan varmistamaan, että hulevesisuunnittelu ja hulevesien hallinta on riittävää ja asianmukaista. Kaupunki-infran herkille alueille sijoittuvissa tai isoimmissa rakennushankkeissa laaditaan rakentamisen aikainen hulevesien hallintasuunnitelma.

Ympäristönsuojelupäällikkö

Lupa- ja valvontalautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että edellä mainittu annetaan vastauksena Outi Lankian valtuustoaloitteeseen ja lähettää vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Pykälä tarkastetaan heti

Päätös

Lupa- ja valvontalautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että edellä mainittu annetaan vastauksena Outi Lankian valtuustoaloitteeseen ja lähettää vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Pykälä tarkastettiin heti.

Kaupunginhallitus 09.03.2026     

387/11.03.03/2026  

Kaupunginjohtaja

Kaupunginhallitus päättää antaa yllä olevan vastauksenaan Outi Lankian valtuustoaloitteeseen kosteikosta Veckjärven hulevesikuormituksen vähentämiseen, ja antaa vastauksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle.

Päätös tarkastetaan heti.