Ympäristöterveysjaosto
Föredragningslista 29.01.2026/Ärendenr. 7

Ympäristöterveysjaosto 29.01.2026     

2258/11.05.00.00/2023  

Valmistelu ja lisätiedot

terveydensuojelusuunnittelija Hanna Sivén

etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Lupa- ja valvontavirasto pyytää Porvoon terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa koskien Kilpilahden materiaalikeskuksen toiminnan muuttamista ja toiminnan aloittamislupaa.

Lausunto on pyydetty toimittamaan 9.1.2026 mennessä, mutta lausunnolle on pyydetty ja saatu lisäaikaa 2.2.2026 saakka. Lupa-asiakirjat löytyvät sähköisestä asiointipalvelusta https://ylupa.avi.fi/fi-FI/asia/3227496. Lausunnot pyydetään palauttamaan saman sähköisen asiointipalvelun kautta tai sähköpostina: kirjaamo@lvv.fi Lausunnossa tulee ilmoittaa asian diaarinumero ESAVI/36595/2025.

Rosk´n Roll Oy Ab hakee ympäristönsuojelulain (YSL 89 §:n) mukaista lupaa Kilpilahden materiaalikeskuksen voimassa olevien lupapäätöksien nro 185/2022 ja 19/2024 muuttamiselle. Ympäristöluvan muutoshakemus koskee vaarallisen jätteen terminaalitoimintaa. Lisäksi samalla tarkistetaan lupapäätöksessä nro 19/2024 määrätyt vakuudet.

Kilpilahden materiaalikeskus sijaitsee Porvoon kaupungissa Kulloon kylässä. Etäisyys Porvoon keskustaan on noin 15 kilometriä. Materiaalikeskus sijaitsee Rosk´n Rollin omistamalla kiinteistöllä 638–36–4000–1. Materiaalikeskuksen osoite on Kilpilahdentie 200, 06850 Kulloo. Keskuksen alueen pinta-ala 34 ha ja lisäksi ympärillä on 15 ha suojavyöhyke, jossa on maisema- ja meluvalleja. Suojavyöhykkeet sijoittuvat kiinteistölle 638–440–8–2.

Rosk´n Roll ylläpitää Kilpilahdessa käsittely- ja materiaalikeskusta (KILKE), joka palvelee kiertotalous- ja ympäristöteknologia-alan toimijoita. Rosk´n Roll Oy Ab:n Kilpilahden materiaalikeskuksen alueella välivarastoidaan ja esikäsitellään hyötyjätteitä, välivarastoidaan ja lajitellaan vaarallisia jätteitä, siirtokuormataan sekajätettä, lajitellaan ja esikäsitellään rakennusjätettä, murskataan puu-, betoni-, tiili- ja asfalttijätettä sekä vastaanotetaan ja käsitellään pilaantuneita maa-aineksia ja pohjakuonaa. Rosk’n Roll ylläpitää alueen infran ja vaakatoiminnot. Toimijoina alueella on useita yrityksiä.

Vaarallisten jätteiden terminaalitoiminta

Nyt haettavalla muutoksella ympäristölupaan haetaan lupaa vaarallisten jätteiden terminaalitoiminnalle Kilpilahden materiaalikeskukseen. Vaarallisten jätemateriaalien terminaalin toiminnasta vastaa Revanssi Oy, joka on toiminut Rosk’n Rollin vuokralaisena keskuksessa vuodesta 2020 tavanomaisen jätteen vastaanottajana.

Terminaalin rakentaminen oli tarkoitus aloittaa 2025. Vaarallisten jätteiden vastaanotto on suunnitelmissa aloittaa hallin valmistuttua (tavoite vuoden 2026 alussa) nykyisen ympäristöluvan sallimissa rajoissa. Luvan päivityksellä on tarkoitus nostaa vastaanotettavien ja varastoitavien vaarallisten jätteiden määriä.

Ympäristöluvan muutoshakemuksessa vaarallisten jätteiden jätejakeita ja vastaanottomääriä halutaan kasvattaa 15 000 tonniin nykyisestä 4 900 tonnista. Enimmäisvarastomäärää halutaan kasvattaa 600 tonniin nykyisestä 290 tonnista. Alueen kaikkien vastaanotettavien jätteiden enimmäismäärä on yhteensä 530 000 t/a.

Vaarallisen jätteen terminaalissa vastaanotettavat ja käsiteltävät jätteet muodostuvat pääasiassa teollisuudessa (esim. erilaiset teollisuuden prosessijätteet). Terminaalissa jätteitä vastaanotetaan, lajitellaan, käsitellään ja yhdistetään suuremmiksi toimituseriksi jatkokäsittelyä varten vastaanottajien vastaanottoehdot huomioiden. Terminaaliin vastaanotettavia jätteitä ovat vaarallisten jätteiden kappaletavaraerät, nestemäiset jätteet, lietteet ja sakat sekä sähkö- ja elektroniikkaromu.

Laitoksella murskataan katoksessa tarvittaessa mm. kiinteitä maali- ja öljyjätteitä, tyhjiä pakkauksia ja hävitettäviä tuote-eriä, mikäli vastaanottavan käsittelylaitoksen prosessi edellyttää sitä. Murskatut jätteet kuormataan heti murskauksen jälkeen vaihtolavoille, joilla ne toimitetaan jatkokäsittelyyn. Vaihtolavat varastoidaan ulkona. Ulkona säilytetään nestetiiviillä ja kannellisilla vaihtolavoilla myös kiinteitä öljyjätteitä, maalijätteitä sekä murskattavia jätteitä. Jätelajit pidetään toisistaan erillään ja vaihtolavat varastoidaan viemäröidyllä asfalttialueella. Terminaalissa tehdään myös säiliöiden ja autojen pesuja ja pesuvesien käsittelyä.

Terminaalin kokonaispinta-ala on noin 1 000 m2 ja se sijoittuu Revanssin nykyisen hallin itäpuolelle. Vaarallisen jätteen terminaalihallin lattia pinnoitetaan kemikaalia kestävällä betonilla. Prosessi- ja varastosäiliöt sijoitetaan nestetiiviisiin suoja-altaisiin. Säiliöissä on automaattiset pinnankorkeusmittarit sekä ylitäytön estimet. Terminaalihallissa olevat lattiakaivot ovat umpikaivoja, joihin kuhunkin mahtuu keräämään noin 1,2 m3 vuodon tarvittaessa. Umpikaivojen avulla lattioiden pesussa syntyvät vedet voidaan johtaa umpikaivoihin ja pumpata vedet niistä toimitettavaksi edelleen luvanmukaiseen vastaanottopaikkaan. Lisäksi mahdollisten vuotojen sattuessa umpikaivot toimivat vuotoaltaina, joista vuodot saadaan kerättyä hallitusti talteen. Myös terminaalihallin piha-alueet on asfaltoitu ja viemäröity.

Lupamääräyksissä todetaan, ettei jätteistä saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle. Erilaiset jätteet tulee pitää toisistaan erillään. Vaaralliset jätteet on ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Vaarallisten jätteiden pääsy maaperään ja vesistöön on estettävä. Vaarallisten jätteiden vastaanotto, välivarastointi ja kuormaus on tehtävä tiiviillä materiaalilla pinnoitetulla alueella.

Luvitettavan toiminnan haitat

Hakijan mukaan luvitettavan toiminnan meluvaikutukset ovat vähäiset. Vaarallisen jätteen terminaalitoiminnassa jätteiden vastaanotto, lajittelu, käsittely ja lastaus suuremmiksi toimituseriksi aiheuttaa tavanomaista pyöräalustaisten työkoneiden melua. Päivittäinen jätteiden käsittely ei synnytä merkittävää ympäristömelua. Vaarallisen jätteen terminaalitoiminnan meluisimman tilanteen aiheuttaa isokokoisten jätekappaleiden ajoittainen murskaus.

Hakijan mukaan vaarallisten jätteen terminaalitoiminnan ilmanlaatuvaikutukset ovat vähäiset. Toimintaan liittyvän liikenteen määrä on pieni, joten pakokaasupäästöt ja liikenteen nostaman katupölyn määrä jää vähäiseksi. Jätteiden lajittelusta, pakkaamisesta ja murskaamisesta aiheutuva pölyäminen on vähäistä. Toiminnasta ei synny kanavoituja ilmapäästöjä. Luvitettava toiminta ei aiheuta lähiasuinkiinteistöillä ilmanlaadun ohje- tai raja-arvojen ylityksiä.

Luvitettava toiminta ei kasvata normaalitilanteessa päästöjä maaperään, pinta- tai pohjavesiin, koska alueen kaikki kuormitteiset vedet johdetaan viemäriverkon kautta käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Toiminnan mahdolliset riskitilanteet on tunnistettu ennalta ja niihin on varauduttu asianmukaisesti, niin ettei myöskään poikkeustilanteen aikana aiheudu päästöjä ympäristöön.

Kilpilahden materiaalikeskuksen lähimmät suojelualueet ovat Natura 2000-verkoston kohteet Stormossen ja Fågelmossen noin kilometrin etäisyydellä materiaalikeskuksen alueesta etelän ja kaakon suuntiin. Samalla suoalueella on yksityisiä luonnonsuojelualueita. Noin puolen kilometrin etäisyydellä materiaalikeskukselta länteen sijaitsee paikallisesti arvokas rinnelehto. Luvitettavalla toiminnalla ei arvioida olevan vaikutusta alueen ympäristön luontoon tai luonnonsuojeluun. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä Kilpilahden materiaalikeskuksesta. Materiaalikeskuksen läheisyydessä ei sijaitse merkittyjä virkistysreittejä. Nyt luvitettava toiminta ei vaikuta lähialueen virkistyskäyttöön. Toiminta ei aiheuta sellaisia päästöjä, jotka vaikuttaisivat merkittävästi lähialueen viihtyvyyteen tai ihmisten terveyteen.

Materiaalikeskuksen toiminta-aikaan ei haeta muutosta. Voimassa olevan lupapäätöksen (Dnro UUS–2004–Y–847–111) mukaisesti materiaalikeskuksen toimintoja saa harjoittaa pääsääntöisesti arkisin maanantaista perjantaihin kello 6–22 ja lauantaisin kello 9–14. Kivi-, tiili-, asfaltti- ja betonijätteen sekä puupitoisen jätteen murskausta saa suorittaa arkisin maanantaista perjantaihin kello 7–18 välisenä aikana.

Toiminnan ympäristö

Kilpilahden materiaalikeskus rajoittuu koillisreunaltaan rautatiehen, joka johtaa noin kahden kilometrin päässä jätekeskuksen alueesta kaakkoon sijaitsevalle Kilpilahden teollisuusalueelle. Alueen länsireunalla kulkee Kilpilahdentie. Muilta osin materiaalikeskus rajautuu maa- ja metsätalouskäytössä oleviin alueisiin. Kilpilahden materiaalikeskuksen pohjoispuolella sijaitsee Destia Oy:n kiviainesten otto- ja murskausalue. Alueen luoteis- ja kaakkoispuolilla sijaitsee Rudus Oy:n kiviainesten otto- ja murskausalueet. Kilpilahden materiaalikeskuksesta noin 500 metrin etäisyydellä kaakkoon sijaitsee Kulloon motocrossrata ja idässä ajoharjoittelurata. Alueen eteläpuolella sijaitsee HSY:n Metsäpirtin jätevedenpuhdistamoiden lietteitä käsittelevä kompostointialue.

Alueen itäpuolella Nybyntien varrella sijaitsee pienyrityksiä, jotka ovat erikoistuneet maanrakennukseen ja kierrätystoimintaan.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat moottoritien toisella puolella noin kilometrin etäisyydellä Kilpilahden materiaalikeskuksesta koilliseen. Lähimpiin kouluihin ja päiväkoteihin on matkaa noin 2–3 kilometriä.

Kilpilahden materiaalikeskukselta etelään sijaitsevalla Kilpilahden teollisuusalueella sijaitsee useita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/18/EU (nk. Seveso III -direktiivi) mukaisia laitoksia. Kilpilahden materiaalikeskuksen eteläinen osa kuuluu Kilpilahden teollisuusalueen Sevesoalueen konsultointivyöhykkeen sisälle, ja alueen kaakkoiskulmassa oleva pieni alue on suojavyöhykkeellä C (AEGL2, 30 min kaasupitoisuus voi ylittyä).

Materiaalikeskus ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue (Mickelsböle, 0161307) sijaitsee noin 3,5 kilometrin päässä kiinteistöltä koilliseen. Lähin muu vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (Boxby, 0175308) sijaitsee noin 2,3 kilometriä länteen. Pohjaveden muodostuminen materiaalikeskuksen alueelle on vähäistä maaperäolosuhteiden vuoksi. Virtaussuunta on alueen pohjoispuolella pohjoiseen-koilliseen ja eteläpuolella länsi-luoteeseen päin.

Kohde sijoittuu Kullobäckenin valuma-alueelle (81.041), jonka kokonaispinta-ala on noin 21 km2. Kullobäckenin puro alkaa Metsäpirtin kompostointialueen eteläpuolelta ja se laskee noin 10 kilometrin virtausmatkan jälkeen mereen Svartbäckfjärdenin Kullovikeniin Mustijoen länsipuolelle. Valuma-alueella ei ole järviä ja puron virtaama on kuivana kautena pieni tai olematon.

Ympäristöterveydenhuollon päällikkö

Ympäristöterveysjaosto päättää antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Alueella varastoitavien jätteiden määrät pitää pysyä sellaisissa rajoissa, että kukin jätelaji mahtuu sille osoitettuun sijoituspaikkaan kaikissa varastotilanteissa.

Vaarallisen jätteen sijoittelu alueella tulee järjestää niin, että suojaetäisyydet muihin toimintoihin ovat riittäviä. Mm. herkästi syttyvät jätelajit tulee säilyttää riittävän etäällä muusta varastoitavasta materiaalista.

Vaarallisen jätteen säilytys ja käsittely ei saa aiheuttaa alueella toimiville työtekijöille tai asiakkaille altistumista haitallisille aineille.

Ympäristöterveysjaostolla ei ole asiasta muuta huomautettavaa.

Pykälä tarkastetaan heti.