Elinvoimalautakunta
Protokoll 17.06.2025/Paragraf 46

Elinvoimalautakunta 17.06.2025 § 46  

1597/02.05.02/2025  

Valmistelu ja lisätiedot

elinkeinojen kehittäjä Minna Kajaste, etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Porvoon kaupungin vihreän siirtymän rahasto tukee Porvoossa toimivia pk-yrityksiä ja kaupunkia vihreän siirtymän tekemisessä. Porvoon Kaupunginvaltuusto päätti Vihreän siirtymän rahaston perustamisesta ja säännöistä 14.06.2023 (Kaupunginvaltuusto 14.06.2023 § 54). Rahaston varojen käytöstä päättää elinvoimalautakunta.

Vihreän siirtymän rahasto avattiin maaliskuussa 2025 uudelleen hakuun pilottikierroksen jälkeen tehtyjen muokkausten mukaisesti (Elinvoimalautakunta 23.12.2024 §99 ja 18.2.2025 §11). Rahastolle on saapunut uusia hakemuksia ja rahastolle nimetty advisory board on arvioinut tehtävänsä mukaisesti hakemusten vaikuttavuutta sekä rahaston asettamien edellytysten ja arviointikriteerien täyttymistä. Hakemukset käsitellään erikseen, sillä vuoden 2025 osalta ei ole ollut haun uudelleen avaamisen ajankohdan sekä kuntavaalien jälkeisen lautakuntien uudelleenjärjestäytymisen vuoksi mahdollista määrittää nimettyä käsittelyaikaa. Samalla on voitu testata tarkoituksenmukaisinta tapaa järjestää hakemusten käsittely. Ainakin toistaiseksi hakemuksia pyritäänkin käsittelemään joustavammin ympäri vuoden, tarvelähtöisesti. Rahaston haku on auki jatkuvasti.

Hakemus AVK-02090 täyttää kokonaisuutena vihreän siirtymän rahaston asettamat edellytykset ja kriteerit ja sille esitetään sidottavaksi korkeintaan 140 198,00 euron rahoitus vihreän siirtymän rahastosta.

Hakija: Posintra Oy
 

Hankkeen nimi: VesiKilpi - Vesikiertotalous Kilpilahden teollisuusalueella

Hankkeen kesto: 1.9.2025 – 31.12.2027
 

Haettu rahoitus: 140 198,00 euroa, joka on 45,91 prosenttia kokonaiskustannuksista
 

Hankkeen tiivistelmä:

Teollisuuden jätevesien puhdistus ja kierrätys ovat sekä ympäristöhaasteita että mahdollisuuksia kestävän kehityksen ja kiertotalouden näkökulmasta. Nykyiset prosessit kuluttavat suuria määriä vettä, ja epäpuhtauksien pääsy vesistöihin aiheuttaa ekologisia ja taloudellisia ongelmia. Lisäksi kiristyvä lainsäädäntö ja yritysten vastuullisuustavoitteet vaativat uusia ratkaisuja veden käytön ja puhdistuksen tehostamiseksi.

VesiKilpi-hanke on teollisuuden jätevesien käsittelyyn ja kiertotalouteen liittyvä vaiheistettu projekti. Hankkeen päätavoite on kehittää ja kokeilla resurssiviisaita teollisuuden jäte- ja prosessivesien kierrätys-, puhdistus-, erottelu- ja automaatioratkaisuja, mitkä vähentävät ympäristövaikutuksia, parantavat resurssitehokkuutta ja luovat uusia kestävän teollisuuden liiketoimintamahdollisuuksia.

Hankkeen toiminta kohdistuu Kilpilahden teollisuusalueeseen Porvoossa ja toteutus jakautuu kuuteen osatavoitteeseen sekä niitä vastaaviin toimenpidekokonaisuuksiin. Osatavoitteita ovat Kilpilahden teollisuusalueen vedenhallinnan nykytila-analyysi ja sidosryhmien kartoitus, innovatiivisten ratkaisuiden ja uusien ansaintamallien kehittäminen, toteutettavuusanalyysi ja ekosysteemin rakentaminen, käytännön kokeilut ja teknologioiden validointi, markkinoille vienti ja rahoituksen hankinta sekä pitkäaikainen vaikuttavuus ja optimointi. VesiKilpi-hankkeen tavoitteiden toteutumista tukee Revanssi Oy:n suunnittelema Kilpilahteen sijoittuva vaarallisen nestemäisen jätteen käsittelylaitoksen investointi.

VesiKilpi-hankkeen kohderyhmät ovat Kilpilahden alueella toimivat pk-yritykset, liiketoiminnassaan prosessivesiä käsittelevät ja tarvitsevat pk-yritykset, Porvoon kaupunki, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset. Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat Kilpilahden alueen avainyritykset Neste Oyj, Borealis Polymers Oy, Lamor Water Technology Oy ja Revanssi Oy. Näiden lisäksi hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat veden ja energian sekä automaation alan yritykset, jotka ovat mukana kehittämässä energia- ja digitalisaatioratkaisuja. Myös Liikelaitos Porvoon vesi ja Uudenmaan Kiertotalouslaakso lukeutuvat keskeisiin sidosryhmiin.

VesiKilpi toteutetaan kehitysyhtiö Posintran ja Helsingin Yliopiston yhteishankkeena. Posintra vastaa hankkeen kohderyhmä- ja sidosryhmäyhteistyöstä sekä yrityskehittämisestä. Helsingin Yliopisto toimii hankkeen tutkimusosapuolena tuoden hankekehittämiseen akateemisen tutkimusnäkökulman ja toteuttaa hankesuunnitelman mukaiset analyysit ja mittaukset sekä toteuttaa Kilpilahden alueelta kerätyillä näytteillä proof-of-concept tyypistä tutkimustyötä lupaavien puhdistusmenetelmien kokeilemiseksi. Helsingin yliopistolla hankkeesta saatavat kokemukset ja tulokset auttavat kehittämään vesien kiertotalouden tutkimusta ja opetusta, mikä puolestaan heijastuu koko alan kehitykseen alueella pitkällä aikavälillä.

Teollisuuden jätevesien puhdistaminen ja kierrättäminen ovat avainasemassa ympäristövaikutusten vähentämisessä, veden säästämisessä ja kustannustehokkuuden parantamisessa. Jätevesien kierto mahdollistaa teollisuuden symbioosit, jolloin eri toimialat voivat hyödyntää toistensa jätevirtoja. Jätevesien kierrätys parantaa resurssitehokkuutta, jossa älykkäät teknologiat optimoivat vedenkäytön ja puhdistusprosessit. Yritykset, jotka kehittävät tehokkaita jätevesien puhdistus- ja kierrätysratkaisuja, voivat hyötyä sekä säästöistä että uusista markkinoista. Veden ja arvokkaiden aineiden talteenotto ja myynti, älykkäät ja kehittyneet vedenpuhdistusteknologiat, teolliset symbioosit ja ekoteollisuuspuistot sekä vastuullisuusvaatimusten hyödyntäminen kilpailuetuna voivat tarjota teollisuuden jätevesien puhdistukseen liittyen ansaintamahdollisuuksia.

Advisory boardin suositus:
 

VesiKilpi on solidi, perinteinen monen toimijan aluekehityshanke. Hanke on verrattain riskitön rahoittaa, koska päärahoitus siihen on muualta, tässä tapauksessa Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen aikana tulee kuitenkin pystyä kirkastamaan mihin tutkittavan aiheen kaupallinen hyöty osuu, joten advisory boardin positiivisen suosituksen edellytyksenä on, että kaupallistamisen polku ja käytettävät teknologiat pystytään hankkeen aikana avaamaan. Näin syntyy selkeämpi osoitus siitä, mihin aluekehityshankkeen täsmälliset vaikutukset osuvat esimerkiksi työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta.

Hankkeen rahoituksen edellytyksenä on myös, että EAKR-rahoitus toteutuu. Lisäksi muistutetaan hakijaa velvollisuudesta määritellä osallistuvien yritysten omavastuuosuus sekä de minimis -seuranta (kehitysyhtiön koordinoima hanke).

Advisory board puoltaa yllä olevan mukaisesti rahoituksen myöntämistä hankkeelle vihreän siirtymän rahastosta.

Tuki:
 

Tuki, joka on määrältään 45,91 prosenttia toteutuneista ja hyväksytyistä tukikelpoisista kustannuksista, mutta kuitenkin korkeintaan 140 198,00 euroa, myönnetään vähämerkityksisenä eli ns. de minimis -tukena. Tuen myöntämisessä noudatetaan komission asetusta (EU) N:o 2023/2831, annettu 13 päivänä joulukuuta 2023, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107 ja 108 artiklan soveltamisesta vähämerkityksiseen tukeen.

Rahoitus ei kata arvonlisäveron osuutta, joka jää rahoituksen saajan katettavaksi.

Rahoituksen saaja sitoutuu noudattamaan päätöstä, rahoitushakemusta sekä rahaston ehtoja, sääntöjä ja toimintaperiaatteet linjaavia ohjeistuksia. >

Apulaiskaupunginjohtaja

Elinvoimalautakunta päättää korkeintaan 140 198,00 euron rahoituksen sitomisesta vihreän siirtymän rahastosta hakemukselle AVK-02090 ja valtuuttaa asiasta vastaavat viranhaltijat tai työntekijät tekemään maksatusta sekä muita yksityiskohtia koskevat päätökset.