Kasvun ja oppimisen lautakunta
Protokoll 23.05.2024/Paragraf 57

Kasvun ja oppimisen lautakunta 23.05.2024 § 57  

1170/12.07.00.00/2024  

Valmistelu ja lisätiedot: varhaiskasvatuksen kehittämispäällikkö Jaana Häkkinen; lapsen tuen palvelupäällikkö Maija Blomqvist, varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg; etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Porvoon kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa on päivitetty vastaamaan paremmin tämänhetkisiä käsitteitä sekä varhaiskasvatuslakia ja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita. Varhaiskasvatussuunnitelmassa on korjattu käsitteitä ja nimikkeitä sekä poistettu vanhentuneita tietoja. Lukuja ja kappaleita on jäsennelty paikoin uudelleen. Varhaiskasvatuksen käytäntöjä ja toimintatapoja on tarkennettu, esimerkiksi tuotu suunnitelmaan toimintamalli huolta herättäviin poissaoloihin ja monialaisen yhteistyön käynnistämiseen. Kokonaan uutena sisältönä varhaiskasvatussuunnitelmaan on lisätty luku ruokailusta ja ruokakasvatuksesta, jonka sisältöä oli aiemmin ruokailun ja ravitsemuksen linjauksissa.

Porvoon kaupungin varhaiskasvatuksessa on paikallisella päätöksellä resursoitu monikielisten lasten suomen/ruotsin kielen oppimiseen pienentämällä lapsiryhmän kokoa lapsikohtaisella kertoimella lapsen ensimmäisen varhaiskasvatus- tai esiopetusvuoden ajaksi. 1.8.2024 alkaen ensimmäisen vuoden kieleen perustuvasta lapsikohtaisesta resurssikertoimesta luovutaan. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa 2022 lapsen kielen kehitykseen liittyvää suomen/ruotsin kieleen tutustumista ja opettelua ei enää rinnasteta varhaiskasvatuksessa annettavaan tukeen, vaan varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuritietoinen toiminta on yleistä toimintaa, joka koskee jokaista lasta. Ryhmäkoon pienentämisen ei ole todettu vaikuttavan laadukkaampaan kielitietoisen toimintaan ja lapsen suomen/ruotsin kielen parempaan oppimiseen. Kieli- ja kulttuuritietoinen toiminta rakennetaan tavoitteellisesti ja pedagogisesti suunniteltuna osaksi koko lapsiryhmän toimintaa siten, että suomen/ruotsin kielen taidon kehittyminen on mahdollista monipuolisissa vuorovaikutustilanteissa ja oppimisympäristöissä. Kielitietoisen toiminnan kehittämisessä henkilöstön tukena on varhaiskasvatuksen asiantuntijan resurssia.

Varhaiskasvatussuunnitelman luku 5 lapsen tuen järjestäminen ja sen toteuttaminen

Lapsen tuen osuudessa on korjattu lapsen tuen tarpeen arviointiin ja rakenteellisen tuen myöntämiseen liittyvää osuutta vastaamaan varhaiskasvatuslakia. Tuen tarpeen arvioinnin perusteena pidetään jatkossa lapsen pedagogisia tarpeita varhaiskasvatuksen ammattilaisten arvioimana. Aikaisemmin rakenteellisten tukitoimien myöntämisen ehtona on ollut varhaiskasvatuksen ulkopuoliset asiantuntijalausunnot, kuten erityissairaanhoidon tai puheterapian suositukset. Jatkossa lapsen pääsy erikoissairaanhoitoon ei voi olla varhaiskasvatuksen tuen tarpeen edellytyksenä.

Tuen tarvetta arvioi jatkossa ensisijaisesti varhaiskasvatuksen erityisopettaja yhteistyössä yksikön ja lapsen huoltajan kanssa. Lasten tuen tarpeita käsitellään Lapsen tuen työryhmän kokouksissa 6krt vuodessa. Yleisen tuen aloittamisesta päättävät varhaiskasvatuksen opettaja yhteistyössä esihenkilön kanssa, tehostetussa ja erityisessä tuessa arvioinnissa mukana on varhaiskasvatuksen erityisopettaja.

Rakenteelliset tuen muodot ja niihin tulleet muutokset ovat:

• Henkilöstön tuen toteuttamiseen liittyvän osaamisen ja erityispedagogisen osaamisen vahvistaminen koulutuksen ja asiantuntijoiden tuella.
• Henkilöstön mitoitukseen ja rakenteeseen liittyvät ratkaisut (Lapsen tuen lastenhoitaja), määritelmistä E1 ja E2 luovutaan,
• Lapsiryhmän kokoon ja rakenteeseen liittyvät ratkaisut (resurssikerroin 2), resurssikertoimesta 1,5 luovutaan
• Varhaiskasvatuksen erityisopettajan läsnäolon vahvistaminen varhaiskasvatuksen toimipaikassa / varhaiskasvatuksen ryhmässä.
• Tulkitsemis- ja avustamispalvelut, apuvälineiden käyttö ja esteettömyyden huomioiminen.

Lapsiryhmän kokoa muodostettaessa huomioidaan tukea tarvitsevien lasten etu, tuen tarve ja taso sekä se, että varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan ryhmässä saavuttaa.  Kun lapsella on tehostettu tuki joko vahvasti yhdellä tai lievemmin usealla kehityksen osa-alueella, hänellä on oikeus resurssikertoimeen. Tavoitteena on se, että lapsen tukea voidaan toteuttaa hänen tarpeidensa mukaisesti ja varhaiskasvatukselle asetetut tavoitteet voidaan ryhmässä saavuttaa. Rakenteellisena tukena resurssikertoimen saanut lapsi täyttää laskennallisesti kahden lapsen paikan ryhmässä.

Yksityisen varhaiskasvatuksen osalta on jäsennetty vastuun jakoa kunnallisen ja yksityisen palvelun osalta. Jatkossa yksityinen palveluntuottaja sitoutuu valtakunnallisen ja kunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman mukaiseen toimintaan. Yksityinen palvelutoimija huolehtii, että henkilöstöllä on tuen kirjaamiseen riittävä osaaminen, sekä mahdollisuus erityispedagogiseen konsultaatioon. Kunta huolehtii, että yksityinen palveluntuottaja saa tarvittaessa korotetun palvelusetelin tukemaan järjestelyjen kustannuksissa.

Sivistysjohtaja

Kasvun ja oppimisen lautakunta hyväksyy varhaiskasvatus-suunnitelman 1.8.2024 alkaen.

Päätös