Ympäristöterveysjaosto
Protokoll 22.02.2024/Paragraf 20

Ympäristöterveysjaosto 22.02.2024 § 20  

71/11.05.00.00/2023  

Valmistelu- ja lisätiedot

terveydensuojelusuunnittelija Maarit Lönnroth

etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Porvoon kaupungin lupa- ja valvontalautakunta pyytää terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Rudus Oy:n ympäristö ja maa-aineslupahakemuksesta, joka koskee soranottoa ja murskausta Kråkössa. Julkiset hakemusasiakirjat ovat luettavissa Porvoon kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://www.porvoo.fi/uutiset/maa-aines-ja-ymparistolupahakemusta-koskeva-kuulutus-rudus-oy/

Lausunto pyydetään toimittamaan 1.4.2024 mennessä sähköpostitse osoitteeseen ymparistonsuojelu@porvoo.fi. Asian dnro on 3066/11.01.01/2022.

Rudus Oy hakee maa-ainesten ottolupaa ja ympäristölupaa soran murskaukselle (siirrettävä kivenmurskaamo) kiinteistöllä Sandgård RN:o 638-439-1-94 ja Sandgård IV RN:o 638-439-5-93 Porvoon kaupungissa Kråkön kylässä. Lisäksi upaa haetaan maa-ainesten ottamisen ja soran murskauksen aloittamiseen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta ennen luvan lainvoimaiseksi tuloa. Alue on vanhaa soranottoaluetta, jossa laajamittainen soranotto on aloitettu 1930-luvulla ja se on päättynyt 1960-luvun lopussa. Soranoton jäljiltä alueelle on muodostunut kaksi pohjavesiallasta. Varsinaisia jälkihoito- tai maisemointitoimenpiteitä alueella ei ole tehty. Soranotto-toimintaa suunnitellaan käynnistettäväksi uudelleen alueella. Alueella ei ole oikeusvaikutteisia asema-, osayleis- tai yleiskaavoja.
Uusimaa 2050 -kaavassa alue on merkitty virkistysalueeksi.

Suunnitelman mukainen ottamisalue on pinta-alaltaan 24,5 ha.
Varsinaista maankaivua kohdistuu noin 16 ha:n kokoiselle alueelle. Alueelle muodostuu kaksi pohjavesiallasta, jotka ovat pinta-alaltaan 10,3 ha (eteläinen allas) sekä 3,7 ha (pohjoinen allas). Hakemuksen mukaiselta ottamisalueelta kaivetaan hiekkaa ja soraa yhteensä noin 1 550 000 m³ktr, josta valtaosa on pohjaveden pinnan alapuolista ottoa. Alin kaivutaso on -15, eli altaiden vesisyvyys tulee olemaan enimmillään noin 15 m. Altaiden ympärille muotoillaan miltei tasainen 10-30 m leveä hiekkaranta-alue. Luiskia tullaan osittain metsittämään ja alue maisemoidaan oton jälkeen virkistysalueeksi.

Kaivettu hiekka ja sora seulotaan ottamisalueella. Osa maa-aineksesta vaatii myös murskausta. Murskauslaitos sijoitetaan alueen keskiosaan, seulontalaitos sen sijaan siirtyy kaivun edetessä. Soran murskausta tehdään keskimäärin noin 70 000 t/vuosi ja maksimissaan 200 000 t/vuosi.

Lupaa haetaan 15 vuodeksi, mutta tavoitteena on saattaa otto loppuun noin 11 vuodessa. Lupaa haetaan ympärivuotiselle toiminnalle. Toiminta ei kuitenkaan ole jatkuvaa, vaan urakkaluonteista. Soran murskausta, seulontaa ja kaivua on ma-pe klo 7-22 ja kuljetuksia ma-pe klo 6-22. Lauantaisin kuljetuksia voi olla satunnaisesti klo
7-18. Soranottotoimintaa vaiheistetaan siten, että alueen kaakkoisosaa voitaisiin käyttää epäviralliseen virkistykseen koko ottotoiminnan aikana. Kesäisin ottotoiminta keskittyy alueen luoteisosaan. Alueelle on tarkoitus toteuttaa pysäköintialue ja uusi tieliittymä alueen virkistyskäyttäjiä varten. Tätä liittymää ei ole tarkoitus käyttää soranottoalueen kuljetuksissa, eikä kyseinen pysäköintialue ja tieliittymä kuulu maa-ainesluvassa käsiteltäviin asioihin.

Maa-aineksen kuormauksesta, työmaaliikenteestä, kuljetuksista ja seulonnasta sekä soran murskauksesta ja tuulisella säällä myös varastokasoista ja hienoainesta sisältävistä seinämistä syntyy pölyämistä. Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan alapuolelta vähentää toiminnasta aiheutuvia pölyhaittoja. Murskausprosessissa suihkutetaan tarvittaessa vettä prosessiin. Työmaateiden pölyämistä torjutaan tarvittaessa kastelulla sekä teiden säännöllisellä kunnostuksella. Pölyntorjunnassa ei käytetä suolaa. Varastokasat pyritään sijoittamaan siten, että tuulen aiheuttama pölyäminen on mahdollisimman vähäistä. Pölytarkkailua mittalaittein ei ehdoteta tehtäväksi. Pölypäästöjä seurataan jatkuvasti aistinvaraisesti ja tarvittaessa ryhdytään toimiin pölypäästöjen vähentämiseksi.

Ottotoiminnasta aiheutuvaa melua syntyy soran seulonnasta ja murskauksesta, kuormauksesta ja raskaasta liikenteestä. Otto-
toiminta aiheuttaa ajoneuvoyhdistelmien liikennöintiä kohteessa arkisin keskimäärin noin 25 käyntiä vuorokaudessa. Hakemuksen mukaan seulonnan melutaso ei poikkea merkittävästi normaalista myyntikuormaustyön melutasosta. Melumallinnuksen mukaan toiminnan melutasot jäävät asuinrakennusten ja loma-asuntojen kohdalla päiväajan ohjearvojen tasalle tai ohjearvojen alle. Kaivun ja seulonnan kanssa samanaikaisesti tehtävä soran murskaus sen sijaan nostaa melutasoja, ja ohjearvot ylittyvät joillakin asuinalueilla ilman erillistä melusuojausta. Laitoksen ympärille perustettavilla melusuojauksilla meluhaittaa voidaan vähentää häiriintyvissä kohteissa niin, että ohjearvot alittuvat. Melutarkkailua mittalaittein ehdotetaan tehtäväksi kertaluontaisesti toiminnan alkuvaiheessa, jolloin voidaan varmistua, että toteutetut melusuojaukset ovat riittävät ja että ohjearvot eivät ylity. Mittaukset tehdään valvottuina yhden päivän aikana ja niitä voidaan tarvittaessa uusia myöhemmin ottotoiminnan edettyä.

Sille osalle tukitoiminta-alueesta, jossa säilytetään työkoneiden poltto- ja voiteluaineita ja jossa tankkaukset tapahtuvat, asennetaan riittävän laajalla alueella tiivis HDPE-kalvo, jonka päälle levitetään vähintään 30 cm:n vahvuinen kerros hiekkaa tai kivituhkaa kalvon rikkoutumisen ehkäisemiseksi. Suojatun alueen reunat korotetaan, jotta mahdolliset haitta-ainevuodot eivät kulkeudu tukitoiminta-alueen ulkopuolelle maaperään. Polttoaineet säilytetään lukittavassa kaksoisvaippasäiliössä, jossa on ylitäytön estimet, tai vaihtoehtoisesti valuma-altaallisissa konteissa.  Toiminnassa syntyy pieniä määriä sekajätettä, rautaromua ja vaarallisia jätteitä. Vaaralliset jätteet varastoidaan tukitoiminta-alueella tiiviissä ja lukitussa kontissa. Vaaralliset jätteet toimitetaan ongelmajätelaitokseen tai muuhun vastaavaan valtuutettuun vaarallisten jätteiden käsittelypaikkaan.

Ottamisalueen lähiympäristössä on haja-asutusta. Lähimmät kaksi asuintaloa sijaitsevat noin 70-150 m etäisyydellä ottamisalueen rajalta. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kråkössa on kunnallinen vesijohtoverkosto, johon suuri osa talouksista on liittynyt. Osa ottamisalueen lähialueen asukkaista ottaa talousvetensä omista kaivoistaan. Ottamistoiminnan aikana tullaan suorittamaan pohjaveden tarkkailua sekä pohjavesiputkista että kaivoista. Lähimmän yksityiskaivon veden laatuun mahdollisesti tilapäisesti kohdistuviin vaikutuksiin varaudutaan ennakoivalla tarkkailulla sekä tarvittaessa korvaavan talousveden toimittamisella kiinteistölle, mikäli kaivon vesi todetaan toiminnasta johtuen tarkkailun perusteella soveltumattomaksi talousvesikäyttöön.

Ympäristöterveydenhuollon päällikkö